|
|
|---|---|
| | Alkuun | Ajankohtaista | Suojeluohjeita | Vesilinkkejä | Yhdistys | Vuosikirja | Tutkimus | Toimintakertomukset | Kaislikossa suhisee |Yhteystiedot | |
| Toimintakertomukset | ||
|---|---|---|
|
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Kalenterivuosi 2008 oli yhdistyksen yhdestoista toimintavuosi.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Erik Haggrén. Varapuheenjohtajana toimi heinäkuun vuosikokoukseen saakka Tarmo Timperi ja sen jälkeen Arto Aalto. Sihteerinä toimi heinäkuun vuosikokoukseen saakka Eira Kanervo ja sen jälkeen Timo Alanen. Rahaston- sekä jäsenrekisterin hoitajana toimi Kalle Alhoranta. Muut hallituksen jäsenet: Totti Nuoritalo (heinäkuun vuosikokouksesta alkaen), Mari Pentti-Tuomisto, Anna Tuominen (heinäkuun vuosikokoukseen asti) Kyösti Valanne. Hallituksen jäsenistä uusina siis aloittivat Timo Alanen ja Totti Nuoritalo vuosikokouksen jälkeen Eira Kanervon ja Anna Tuomisen sijalla. – Hallitus toimi kaikissa tehtävissään ilman palkkioita. Tilintarkastajina ovat toimineet Teuvo Aaltonen ja Pertti Kärki. Yhdistyksen internet-sivujen päivitystä on hoitanut Kimmo Nieminen.
Hallitus kokoontui 6 kertaa. Vuosikokous pidettiin 5.7.2008 ravintola Punaisen Lumpeen tiloissa Somerniemellä, läsnä oli 35 yhdistyksen jäsentä, lisäksi 23 jäsentä oli edustettuna valtakirjalla. Paikalle oli kutsuttu myös kaikki järviyhdyshenkilöt neuvonpitoon ennen varsinaista kokousta.
Vuoden 2008 lopussa yhdistykseen kuului 244 (+20) henkilöjäsentä ja 13 yhteisöjäsentä (-1). Vuoden 2008 jäsenmaksu oli 12 € henkilöjäseneltä ja 36 € yhteisöjäseneltä.
Yhdistyksen tärkeimmät tulonlähteet olivat jäsenmaksut ja mainostilan myynti vuosikirjaan 2008. Someron kaupunki tuki toimintaa 500 € toiminta-avustuksella. Tärkeimmät menot muodostuivat vuosikirjan painatuksesta sekä ilmoitus-, kopiointi-, posti-, internet- ja kirjanpitokuluista.
Yhdistys osallistui yhtenä järjestäjänä Somerniemen Oinasjärven koululla 8.3. pidettyyn informaatiopäivään, jossa käsiteltiin Somerniemen haja-asutuksen jätevesiratkaisuja ja selvitystä mahdollisesta tonttitarjonnasta. Tilaisuudessa käsiteltiin myös näihin teemoihin liittyvien avustus- sekä rahoitusmahdollisuuksia ja kehityshankkeiden suunnittelun käynnistämistä esimerkkisuunnitelmana ja –toteutuksena. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Somerniemen Osuuspankki, Someron Vesiensuojeluyhdistys ry ja Someron kaupunki. Tilaisuutta veti yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto, joka toimi myös A. Aalto Rakennussuunnittelu Oy:n edustajana. Tämä informaatiopäivä jatkoi osaltaan myös yhdistyksen perinteisesti järjestämiä seminaareja rantojemme vesiensuojelun tehostamiseksi ja uusien menetelmien käyttöön ottamiseksi. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 60 henkilöä, joista osa oli mukana vain aamu tai iltapäivän esityksissä.
Yhdistys toimii tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten kanssa. Tammelan järvien kunnostus- ja virkistyskäytön loppuseminaariin 22.2.2008 osallistui Arto Aalto. Osallistumisen tarkoitus oli saada tietoa Tammelassa toteutetusta laajasta hankkeesta ja saada siten tietoutta ja ideoita täällä Somerolla toteutettaviin vesiensuojelu- ja vesien virkistyskäytön hankkeisiin. Yhdistykselle oli varattu tilaisuus osallistua Tammelan Järvipäiville 8.6.08, jolloin käytössämme oli veloitukseton näyttelypaikka vastineena ”Järvisanomat 2008”-lehteen laaditusta Someron järvien tilaa käsittelevästä kirjoituksesta. Varapuheenjohtaja Arto Aalto ja puheenjohtaja Erik Haggrén esittelivät yhdistyksemme toimintaa mm. uuden juhlavuosikirjan avulla. Someron kaupungin ja Someron omakotiyhdistys ry:n järjestämässä vapaa-ajan asukkaille suunnatussa tiedotustilaisuudessa Arto Aalto piti alustuksen loma-asuntojen jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Tilaisuus pidettiin Punaisen Lumpeen pihalla 7.6.2008. Arimaa-järven hoitoyhdistyksen perustamista valmistelevaan toimikuntaan Jakkulan osakaskunnan valitsemana osallistui Arto Aalto. Arimaa hoitoyhdistyksen perustava kokous oli 10.11.2008 Somerniemen Osuuspankin tiloissa, jossa Arto Aalto valittiin myös väliaikaiseen hoitoyhdistyksen hallitukseen.
Yhdistyksemme täytettyä 10 vuotta julkaistiin vuoden 2008 vuosikirjan juhlanumerona, jonka painoasu vertautuu ”Someron Jouluun”. Juhlanumeron artikkelien avulla pyrittiin luomaan myös pohjaa ajankohtaiselle keskustelulle Paimionjoen tilan kohentamiseksi. Onhan Paimionjoki saanut viime aikoina kyseenalaista kunniaa Saaristomeren suurimpana kotimaisena kuormittajana. Juhlavuosikirja sisälsi 68 sivua A4 kokoisena ja se postitettiin jäsenille 28.5.08. Vastaavana päätoimittajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén). Juhlavuosikirjassa oli yhteensä 16 artikkelia. Kirjoitusten joukossa oli yhdistyksen historiikin lisäksi mm. maamme johtavien maatalouden vesistökuormituksen asiantuntijoiden kannanotto ”Peltojen hoito on maatalouden vesiensuojelun perusta” sekä Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen Sari Koivusen laatima seikkaperäinen katsaus ”Paimionjoen ja sen järvien nykytila”.
23.2.08 Lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus OY:n Salon kaupungille laatimasta ehdotuksesta ”Vedenoton vaikutusten tarkkailuohjelmasta, Someron Kalattomannotko ja Kiikalan Kaskistonnummi. Hakijoina Salon kaupunki ym”. Lausunto osoitettiin liitteeksi Someron kaupungin asiasta jättämään lausuntoon, laatijoina Eira Kanervo ja Matti Torkkomäki. 7.3.08. Muistutus Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle koskien Someron kaupungin jätevedenpuhdistamoa koskevaan ympäristölupahakemusta. Laatijoina Erik Haggrén ja Arto Aalto. 18.6.08 Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Someron kaupungin jätevedenpuhdistamoa koskevaan ympäristölupahakemukseen. Laatijoina Erik Haggrén ja Arto Aalto. 1.10.08 Oikaisuvaatimus Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksestä koskien ”Someron Kalattomannotkon ja Kiikalan Kaskistonnummen vedenoton vaikutusten tarkkailusuunnitelman” hyväksymistä, hakijoina Salon kaupunki ym. Laatijoina Erik Haggrén ja Arto Aalto. Kirjoitettu mielipide- ym. artikkeleita paikallislehtiin, mm. - Arto Aalto laati kirjoituksen Somerolehteen ennen Oinasjärvellä pidettyä informaatiopäivää (julkaistu 22.2.08). Artikkelissa tuotiin esiin haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn mahdollisuuksia sekä vesien virkistyskäytön lisäämismahdollisuuksia esim. venevalkamien kunnostushankkeita käynnistämällä Itä-Somerolla / Somerniemellä. - Erik Haggrén laati kirjoituksen ”Someron järvien tila” Tammelan ”Järvisanomat 2008”-lehteen Somerniemen kesätorilla oltiin läsnä infopisteessä yhdeksänä kesälauantaina. Siellä tuotiin esille mm. ajankohtaisia haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyasioita ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia sekä vesien virkistyskäytön kehittämisen mahdollisuuksia. Varapuheenjohtaja Arto Aalto oli päävastuullinen tästä toiminnasta. Kyösti Valanne oli kerännyt leikekirjaa yhdistyksen toiminnasta vuodesta 2003 alkaen vuoteen 2008 astui ja luovutti leikekirjat yhdistyksen arkistoon 8.8. pidetyssä hallituksen kokouksessa. |
||
|
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Kalenterivuosi 2009 oli yhdistyksen kahdestoista toimintavuosi.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Erik Haggrén. Varapuheenjohtajana toimi Arto Aalto. Sihteerinä toimi Timo Alanen. Rahaston- sekä jäsenrekisterin hoitajana toimi Kalle Alhoranta. Muut hallituksen jäsenet: Hannu Häkli (heinäkuun vuosikokouksesta alkaen), Mirva Levonmäki (heinäkuun vuosikokouksesta alkaen), Totti Nuoritalo, Mari Pentti-Tuomisto, Tarmo Timperi (heinäkuun vuosikokoukseen asti), Matti Torkkomäki (heinäkuun vuosikokoukseen asti) ja Kyösti Valanne (heinäkuun vuosikokoukseen asti). Hallituksen jäsenistä uusina siis aloittivat Hannu Häkli ja Mirva Levonmäki vuosikokouksen jälkeen Tarmo Timperin, Matti Torkkomäen ja Kyösti Valanteen tilalla. Hallitus toimi kaikissa tehtävissään ilman palkkioita. Tilintarkastajina ovat toimineet Teuvo Aaltonen ja Pertti Kärki. Yhdistyksen internet-sivujen päivitystä on hoitanut Kimmo Nieminen ja syksystä 2009 alkaen myös Hannu Häkli.
Hallitus kokoontui 6 kertaa. Vuosikokous pidettiin 8.8.2009 Somerniemen VPK:n talossa, osoite Keinumäentie 9, läsnä oli 29 yhdistyksen jäsentä, lisäksi 61 jäsentä tai yhdistysjäsentä oli edustettuna valtakirjalla.
Vuoden 2009 lopussa yhdistykseen kuului 203 (-21) henkilöjäsentä ja 13 yhteisöjäsentä (+-0). Vuoden 2009 jäsenmaksu oli 15 € henkilöjäseneltä ja 45 € yhteisöjäseneltä.
Kertomusvuonna yhdistyksen tärkeimmät tulonlähteet olivat jäsenmaksut. Lisäksi Someron kaupunki tuki toimintaa 500 eurolla sedimentti- ja siitepölytutkimusten aloituskustannuksiin kohdennetulla avustuksella. Tärkeimmät menot muodostuivat Pitkäjärven ja Åvikinjärven sedimentti- ja siitepölytutkimuksista Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle maksetuista 2500 eurosta ja Paimionjoki-hankkeelle osoitetusta avustuksesta 1000 euroa sekä ilmoitus-, kopiointi-, posti-, internet- ja kirjanpitokuluista.
Someron kansalaisopistossa järjestetty luentosarja maaliskuussa ”Tavoitteena puhdistuva Paimionjoki” –luennot yhdistys järjesti yhteistyössä Someron kansalaisopiston ja Someron kalastusalueen kanssa maaliskuussa, 24. ja 31.3. Luentojen aiheena oli ajankohtainen valtakunnallisellakin tasolla esille tuotu ongelma Paimionjoen asemasta yhtenä suurimmista Saaristomeren ravinnekuormittajista ja sinileväkasvustojen lisääjistä. Luennoilla pyrittiin tuomaan esiin faktatietoa Paimionjoen nykytilasta sekä uusimmista keinoista vähentää vesistön kuormitusta Someron kaupungin alueella. Erityisen huomion kohteena olivat nykyisen tietämyksen mukaiset "parhaat keinot" maatalouden kuormituksen vähentämiseksi. Luento 24.3.2009 ”Paimionjoen nykytila ja merkitys Saaristomeren kuormittajana sekä vesiensuojeluhankkeet Someron alueella” - Sari Koivunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:stä valotti Paimionjoen nykytilaa ja joen merkitystä Saaristomeren kuormittajana. - Someron kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelä esitteli toteutettuja vesiensuojeluhankkeita ja tulevia suunnitelmia Paimionjoen tilan parantamiseksi. Luento 31.3.2009 ”Maatalouden ravinnekuorman vähentämismahdollisuudet nykytiedon valossa” - Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta luennoi maatalouden valumavesien hallinnasta. - Airi Kulmala Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta luennoi TEHO-hankkeesta. Luennolla esiteltiin lyhyesti TEHO-hanke ja pohdittiin, mitä maatalous voi tehdä vesistökuormituksen vähentämiseksi. - Johanna Nikama MTT Jokioisista oli paikalla Aaro Närväsen puolesta kertomassa kommenttipuheenvuorossaan savimaiden ravinnekuormituksen vähentämisongelmista. Kansalaisopistossa järjestetystä luentosarjasta tehtiin video yhteistyössä Kalle Elon kanssa. Se on halukkaiden katseltavissa, mutta sitä ei voida näyttää julkisesti yleisölle tekijänoikeuskysymysten vuoksi. Sedimentti- ja siitepölytutkimukset Paimionjoella ja Oinasjärvessä Someron vesiensuojeluyhdistys ry käynnisti Paimionjoen sedimenttitutkimukset Pitkäjärvellä ja Åvikinjärvellä 16.3.2009 yhteistyössä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kanssa jään läpi suoritetuilla näytekairauksilla. Kairauksia olivat tekemässä professori Matti Tikkanen ja yliopistonlehtori Olli Ruthin yhdessä vesiensuojeluyhdistyksen työryhmän pj. Erik Haggrén, varapj. Arto Aalto ja Totti Nuoritalon kanssa. Tilaisuudesta raportoitiin laajasti myös Somero-lehdessä. Kertomusvuonna aloitetut sedimenttitutkimukset ovat osa Paimionjoen tilan parantamiseen tähtäävää pohjatyötä. Vesistön pohjasedimentit ovat luonteeltaan ”historiankirja ja arkisto”, jonka avulla voidaan lukea tietoa aina jääkaudesta alkaen samalla tavoin kuin puun lustoista. Erityisen mielenkiinnon kohteena on nyt kuitenkin Paimionjoen luonnontila ennen ihmisen toimien vaikutusta ja sittemmin ihmisen toiminnasta aiheutuneet muutokset. Sedimenteistä saadaan esimerkiksi selville, miten joen kuljettamat vesistöä kuormittavat ravinnemäärät ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Näin saadaan lisätietoa vaikkapa kysymykseen, mitä maataloudessa käytetyn fosforilannoituksen voimakas vähentyminen on vaikuttanut Paimionjoen kuormitukseen. Vastaavia tutkimuksia ei ole aiemmin tehty. Nyt aloitettujen tutkimusten avulla pyritään jatkossa löytämään tietoa, millä keinoin ns. luonnontila pystyttäisiin EU-tavoitteiden mukaisesti saavuttamaan ja miten eri toimenpiteet tulisi mitoittaa kustannustehokkaasti. Maaliskuussa Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen työryhmä otti samantyyppiset sedimenttinäytteet myös Oinasjärveltä. Otetut näytteet paljastuivat poikkeuksellisen hyvänlaatuisiksi ja vuosituhantiset lustokerrokset erottuivat selvästi. Tutkijoiden mukaan vain harvoista järvistä saadaan näin erinomaisia näytteitä, ehkä noin 5 prosentissa ennalta arvioiden tutkimuskelpoisista vesistä. Molempia näytteenottotilaisuuksia käsiteltiin näkyvästi paikallisissa lehdissä. Oinasjärven näytteiden avulla on tarkoitus tehdä sekä rinnakkaistutkimus Pitkäjärven ja Åvikinjärven näytteistä tehtävän Paimionjoen tutkimuksen täydentämiseksi että myös lisätutkimuksia ihmisen toiminnan vesistövaikutusten arvioimiseksi kautta koko jääkauden jälkeisen asutushistorian mm. siitepölyanalyysin avulla. Molempiin sedimenttitutkimuksiin on haettu myös ulkopuolista rahoitusta eikä niiden rahoittaminen on yhdistyksen omin varoin ole järkevää. Kertomusvuonna Paimionjoen tutkimuksiin käytettiin 2500 euroa yhdistyksen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti. Oinasjärven siitepölytutkimuksen kustannusarvio on 10 100 euroa, mutta näytteenotosta ja niiden preparoinnista on sittemmin maksettu 1620 euroa. Arkeologian laitoksella säilytettävien, tieteellisesti jo nyt arvokkaiksi osoittautuneiden näytteiden jatkotutkimusten kustannuksiin on haettu varoja Someron kaupungilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä. Tätä hakuprosessia tullaan jatkamaan, kunnes rahoitus on saatu järjestykseen. Someron kaupunki myönsi vuonna 2009 sedimenttitutkimusten aloituskustannuksiin 500 euroa, mutta kaupungin kireän rahatilanteen vuoksi Someron kaupungin ympäristölautakunta päätti elokuun kokouksessaan olla myöntämättä anottua 6000 euron avustusta
Vesiensuojeluyhdistyksen ja Omakotitaloyhdistyksen vapaa-ajan asukastoimikunnan yhteinen tilaisuus Ämyrillä. Vesiensuojeluyhdistyksen ja Omakotitaloyhdistyksen vapaa-ajan asukastoimikunnan yhteinen tilaisuus järjestettiin Ämyrillä 11.7.2009. Varapuheenjohtaja Arto Aalto piti esityksen kompostikäymälöistä ja erityisesti suursäiliöllisistä rakennukseen integroiduista käymälöistä, joiden tyhjennysväli voi olla jopa useita vuosia ja joista saadaan hyvää kompostimultaa maanparannukseen kesäasuntotonteille. Puheenjohtaja Erik Haggrén toi esille vesiensuojeluhankkeista lähinnä Paimionjoen säätiöhankkeen käynnistysvaihetta ja kertoi sedimenttinäytteiden alustavista tuloksista. Someron kaupungin puheenvuoron esitti valtuuston puheenjohtaja Mauri Salo. Someron esimerkkikosteikkohankkeet Salon seudun vesiensuojelukosteikoille järjestettiin tutustumisretki 12.9.2009. Vesistöklinikka - Salon vesistöjen hoitoyhdistys ry:n toimesta. Yhdistyksen pj. Erik Haggrén osallistui mm. WWF:n kanssa yhteistyössä rakennettuihin vesiensuojelukosteikkoihin ja patoketjuihin Suomusjärvellä, Kiskossa ja Perniön-Särkisalon alueella. Oppaana toimi Elina Erkkilä WWF:stä. Retken yhteydessä sovittiin alustavasti, että WWF voisi mahdollisesti olla mukana yhteistyössä esimerkkikosteikkojen toteuttamisessa myös Somerolla. Syyskuun kokouksessaan yhdistyksen hallitus päättikin omalta osaltaan lähteä viemään Someron esimerkkikosteikkoasiaa eteenpäin ja tehtävä päätettiin antaa selvitettäväksi yhdistyksen puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenistä Totti Nuoritalolle, josta oli tullut myös MTK-Someron puheenjohtaja edesmenneen entisen puheenjohtajan Jarmo Mäen tilalle. ProAgria Suomen Talousseura järjesti 20.10. MTK Varsinais-Suomi Tarmokas -koulutushankkeen puitteissa maastopäiväretken, jossa teemana oli maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen monimuotoisten kosteikkojen sekä pohjapatojen avulla. Tilaisuuteen osallistuivat pj. Erik Haggrén ja varapj. Arto Aalto.
Somerniemen kesätori Somerniemen kesätorin infopisteen päivystysluonteiset tilaisuudet järjestettiin seitsemänä kesälauantaina ja niistä vastasi pääosin varapj. Arto Aalto. Siellä tuotiin esille mm. ajankohtaisia haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyasioita ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia tavoitteena saavuttaa yhteistyön organisoinnilla synergiaetuja ja kustannussäästöjä. Samoin käsiteltiin vesien virkistyskäytön kehittämisen mahdollisuuksia. Kesätorin tapahtumiin liittyi myös Ämyrillä 11.7. Someron Omakotitaloyhdistyksen vapaa-ajan asukastoimikunnan kanssa järjestetty yhteistapahtuma. Kesätorilla ryhdyttiin kertomusvuonna järjestämään aiemman päivystystyyppisen tiedotustoiminnan lisäksi teematilaisuuksia eri aiheista. Ensimmäinen teematilaisuus liittyi 29.8.2009 järjestettyyn ”Vesienhoidon organisointi Paimionjoen vesistöalueella” hankkeen esittelyyn, jossa hankekoordinaattori Päivi Joki-Heiskala kertoi hankkeen käynnistämisestä ja toimintasuunnitelmista. Samassa tilaisuudessa hän sai pilapiirtäjä Heikki Paakkaselta ehdotukset kunniakirjaksi, joka jaettiin sittemmin joulukuussa hanketta tukeneille tahoille.
Yhdistys toimii tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten kanssa. Varapuheenjohtaja Arto Aalto ja Matti Torkkomäki osallistuivat 26.2.2009 pidettyyn Pro Saaristomeri –hankkeen vuosikokoukseen. 29.8.2009
Paimionjoki-hankkeen esittelyä (Päivi
Joki-Heiskala) ja muuta vesikonsultointia sekä kasviesittelyä
Somerniemen torilla. Varapuheenjohtaja Arto Aalto ja Hannu Häkli
olivat mukana järjestämässä tilaisuutta. 12.11.2009 Paimionjoki-työryhmän 1. kokous. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksen hallituksesta puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto sekä Totti Nuoritalo myös Someron MTK:n puheenjohtajana. 22.11.2009 Varapuheenjohtaja Arto Aalto otti kantaa hankekoordinaattori Päivi-Joki Heiskalan laatimaan Paimionjoen kehittämisohjelmaluonnokseen tekemällä ehdotuksia vesien virkistyskäyttömahdollisuuksiin. 10.12.2009 Paimionjoki-hankkeen kunniakirjatilaisuus Kiiruun koululla. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksen hallituksesta puheenjohtaja Erik Haggrén, joka vastaanotti yhdistykselle luovutetun kunniakirjan, sekä varapuheenjohtaja Arto Aalto, sihteeri Timo Alanen sekä Totti Nuoritalo myös Someron MTK:n puheenjohtajana. Joulukuussa 2009 varapuheenjohtaja Arto Aalto teki ehdotuksia Jakkulan kylän ja Jakkulanojan laskeutusallas- ja kosteikkohankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi. Samoin hän toi esille viemäröitävien alueiden selvitystyön tärkeyden tällä alueella, koska vaihtoehtona olisi myös kyläpuhdistamon perustaminen, joka kokonsa vuoksi tarvitsisi jo ympäristöluvan ja tarkkaa tutkimusta esim. sijoituspaikan suhteen täällä pohjavesialueella. Kertomusvuonna yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto osallistui ohjausryhmään Salon Uskelanjoen ja sen ympäristön laajassa kosteikko- ja laskeutusallaskohteiden kartoitushankkeessa. Hanke oli lähinnä ELY-keskuksen hanke, jossa mukana oli useita toimijatahoja kuten mm. Suomen WWF. Arto Aalto on osallistunut myös Arimaa-järven hoitoyhdistyksen perustamista seuraavaan toiminnan käynnistysvaiheeseen.
Uuteen vuosikirjaan on saatu kaksi artikkelia. Vuosikirja on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2010.
Salon kaupungin vedenotto Vuosikausia jatkunut kiistanalainen Salon kaupungin ym. vedenottoasia Someron Kalattomannotkossa ja Kiikalan Kaskistonnummella oli kertomusvuonna edennyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa laatiman vedenoton vaikutusten tarkkailusuunnitelman hyväksymisvaiheeseen. Someron kaupunki päätti valittaa päätöksestä samoin kuin Someron Vesiensuojeluyhdistyskin. 26.6.2009 Someron Vesiensuojeluyhdistys ry:n jätti valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Lounais-Suomen ympäristöviraston päätöstä Someron Kalattomannotkon ja Kiikalan Kaskistonnummen vedenoton vaikutusten tarkkailusuunnitelman hyväksymistä Kesän 2009 aikana Salon kaupungin vedenoton kerrottiin mm. Salon Seudun Sanomissa alkaneen ilman että asiasta olisi asianmukaisesti tiedotettu Someron kaupungille. Vedenotto jouduttiin kuitenkin loppusyksyllä 2009 keskeyttämään käytännössä olemattomien kasvillisuusselvitysten vuoksi eli kuten Someron ympäristölautakunta omassa KHO:lle tekemässään huhtikuussa 2010 totesi: Kasvillisuusselvitykset oli tarkkailuohjelman mukaisesti määrä tehdä kesällä 2007 heinä-elokuussa ja toistaa vuosina 2009 ja 2011. Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 2.12.2009 pidetyssä kokouksessa ilmeni, että kasvillisuusselvitykset olivat käytännöllisesti katsoen tekemättä. Tämä johti vedenoton keskeyttämiseen kunnes asianmukaiset kasvillisuusselvitykset on tehty. Nykyinen vedenottolupa on voimassa vuoteen 2012 asti, joten uusi lupa-anomus tulee pian ajankohtaiseksi sekin. Paimionjoki-hanke ja Paimionjoki-yhdistyksen perustaminen Paimionjokisäätiön perustaminen eteni kertomusvuonna Someron kaupungin voimin. Asia käynnistettiin vuoden kestävällä Leader-hankkeella ”Vesienhoidon aktivointi ja organisoiminen Paimionjoen vesistöalueella”, joka alkoi elokuussa 2009. Hankekoordinaattorina toimi limnologi Päivi Joki-Heiskala. Myös Paimionjoen vesistöalueella sijaitseva metsäjärvet kuuluivat hankkeeseen. Someron vesiensuojeluyhdistys osallistui kertomusvuoden aikana hankkeen eri tilaisuuksiin, kuten aiemmin on esitetty hallituksen jäsenten toiminnoista kerrottaessa. Hankkeen myötä perustettiin sittemmin Paimionjoki-yhdistys 12.5.2010. Metsäjärvet Kertomusvuoden alussa Paimionjoki-säätiön perustaminen ja Metsäjärvi-hanke eteni Someron kaupunginvaltuuston käsittelyyn, jossa Paimionjoen alueen metsäjärvet yhdistettiin sittemmin Paimionjoki-hankkeeseen. Kun Paimionjoki-hanke oli lähtenyt liikkeelle Someron kaupungin johtamana Leader-hankkeena, osallistui yhdistys yhteistyössä hankekoordinaattori Päivi Joki Heiskalan kanssa uusien järviyhdistämisen perustamisen edistämistyöhön sekä metsäjärvien ja niiden eri hankkeiden neuvontaan ja suunnitteluun. Järvikohtaisten hoitoyhdistämisen perustaminen on aiheuttanut sen, että metsäjärvien hoitotyön toteuttaminen siirtyy yhä selvemmin paikallisille järvien hoitoyhdistyksille. Tämän toiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi on Someron kaupungin ”Vesienhoidon aktivointi ja organisoiminen Paimionjoen vesistöalueella”- hankkeen yhteydessä laadittu ehdotus uudeksi Leader-hankkeeksi ”Järven hoitosuunnitelmasta hoitotyöhön”. Someron jätevedenpuhdistamon jatkolupa Someron jätevedenpuhdistamon jatkolupa-asioista oltiin päättämässä kertomusvuoden aikana. Vesiensuojelun kannalta keskeinen kysymys oli puhdistamattoman jäteveden pääsy ylivuotoina Kirkkojärveen ja sen aiheuttamat ongelmat Paimionjoen vesistössä. Someron vesiensuojeluyhdistys jätti alun perin 18.6.2008 valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Someron kaupungin jätevedenpuhdistamoa koskevaan ympäristölupahakemukseen. Laatijoina Erik Haggrén ja Arto Aalto. SVY jätti 27.4.09 tähän 18.6.2008 jätetystä SVY:n valituksesta annettujen vastineiden ja lausunnon johdosta vastauksensa koskien Someron kaupungin jätevedenpuhdistamoa koskevaa ympäristölupahakemusta Someron jätevedenpuhdistamon lupa-asiassa saatiin sittemmin Vaasan hallinto-oikeuden päätös. Siitä ei enää valitettu KHO:hon, koska yhdistyksen näkökannat oli jo otettu pääosin huomioon Someron kaupungin jätevedenpuhdistustoimintaa kehitettäessä. Toisaalta myös suunnitellut puhdistamon parantamistoimet olisivat uhanneet viivästyä ympäristölupaviranomaisen mielestä kohtuuttomasti ja haitallisesti, jos valitusprosessi olisi jatkunut vielä pitkään. Someron kylätoiminta ja haja-asutusalueiden viemäröinti Syksyllä 2008 perustetun Someron kylien neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut vesiensuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto. Näin hän on samalla ollut Someron vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen yhdyshenkilö kylätoiminnassa. Kokouksessaan 25.9.2009 vesiensuojeluyhdistyksen hallitus perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli vauhdittaa Someron haja-asutusalueiden viemäröintiä laatimalla mm. kirjoitus asiasta Somero-lehteen. Työryhmän jäseniksi valittiin varapj. Arto Aalto (kokoonkutsuja), Mirva Levonmäki ja Totti Nuoritalo. Heti tämän jälkeen 1.10.2009 käynnistyi Someron kyläsuunnitelmat –hanke. Tässä tilanteessa Someron kylien neuvottelukunnan jätevesitoimikunnan vetäjänä toimiva varapuheenjohtaja ArtoAalto esitti ”voimien yhdistämistä” ja kylien jätevesitoimikuntaan tuli mukaan myös Someron vesiensuojeluyhdistyksen työryhmä. Ryhmien yhteisessä kokouksessa 16.10.2009 päätettiin antaa haja-asutusalueiden viemäröintihankkeiden vauhdittamiseksi Somerolla tehtävän kannanoton luonnoksen laatiminen Someron vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen jäsenen Mirva Levonmäen tehtäväksi. Kokouksessa oli läsnä myös Somero-lehden toimittaja Salli Lehtinen ja kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä kokouksen kannanottoja referoitiinkin laajalti paikallislehdessä. ”Vesienhuollon organisointi Paimionjoen vesistöalueella”-seminaarissa yhteinen kan-nanotto luovutettiin Someron kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelälle, joka toimitti sen edelleen kaupunginjohtaja Leo Haltsoselle. Marraskuun kokouksessaan 27.11. yhdistyksen hallitus päätti jatkaa yhteiskokouksiin osallistumista ja seurata tilannetta. Mikäli aihetta myöhemmin ilmenee, voidaan myöhemmin harkita esim. kunnallisaloitteen jättämistä. Mirva Levonmäen toimittaman lähikuntien haja-asutusalueiden viemäröintiä koskevan kyselyn tulokset valmistuvat myöhemmin. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella Yhdistys jätti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoitosuunnitelmaehdotukseen pyydetyn kuulemiskannanoton 29.4. Kannanoton laativat yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. Itämeri-haaste Someron vesiensuojeluyhdistys ry liittyi kertomusvuonna Helsingin ja Turun kaupunkien käynnistämän Itämeri-haasteen jäseneksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén toimii yhdyshenkilönä. Someron Kulttuuri ry:n jäsenyys Someron vesiensuojeluyhdistys ry liittyi kertomusvuonna Someron Kulttuuri ry:n jäseneksi. Yhteyshenkilöksi ja yhdistyksen edustajaksi Someron Kulttuuri ry:n tilaisuuksiin valittiin Timo Alanen. Kulttuuri ry:n arvontaan 18. 12. toimitettiin kaksi palkintoa. Osallistuttiin myös Somero-seuran järjestämään tilaisuuteen, jossa suunniteltiin valokuva- tai piirustusnäyttelyn järjestämistä.
Yhdistyksen kotisivut Yhdistyksen hallituksen syyskuun kokouksessa perustettiin työryhmä yhdistyksen kotisivujen uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Siihen nimettiin varapj.Arto Aalto (kokoonkutsuja) ja muiksi jäseniksi Timo Alanen ja Hannu Häkli. Kokouksessa päätettiin myös pitää yhdistyksellä edelleen omat kotisivut ja linkittää ne jatkossa Someron Kulttuuri ry:n sivustoon. Yhdistyksen vuosikokouksessa toivottiin myös juhlavuosikirjan artikkelien julkaisua yhdistyksen kotisivuilla. Puheenjohtaja totesi kaikkien artikkelien internet-julkistamisen olevan mahdollista vasta kun kaikkien kirjoitusten tekijänoikeuskysymysten tilanne on saatu varmistettua mieluiten kirjallisena.
Koululaisten kuvataidekilpailu Yhdistyksen hallituksen syyskuun kokouksessa päätettiin koululaisten kuvataidekilpailun järjestelyistä. Lähtökohtana oli antaa lehtori Heljä Horilalle ”vapaat kädet” asian organisoimiseksi. Asian edetessä marraskuun kokouksessa päätettiin, että Mari Pentti-Tuomisto toimii yhdistyksen yhteyshenkilönä ja että hän ottaa yhteyden Someron kaupungin puolesta asiasta vastaavaan Laila Mäkelään kilpailun aikaansaamiseksi. Palkintorahoja oli jo aiemmin varattu 250 euroa ja summa jaetaan myöhemmin toteutuvan sarjajaon perusteella.
Jäsenkirjeet Jäsenkirje lähetettiin ennen vuosikokousta 2009. Jäsenkirjeiden lähettäminen on osoittautunut kalliiksi tavaksi pitää yhteyttä jäseniin, jonka vuoksi sähköpostitiedottamista pyritään kehittämään.
|
||
|
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Valmis 19.8.2011 Kalenterivuosi 2010 oli yhdistyksen kolmastoista toimintavuosi.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Erik Haggrén. Varapuheenjohtajana toimi Arto Aalto. Sihteerinä toimi Timo Alanen. Rahaston hoitajana toimi Kalle Alhoranta. Muut hallituksen jäsenet: Hannu Häkli (jäsenrekisterin hoitaja), Mirva Levonmäki, Totti Nuoritalo, Mari Pentti-Tuomisto ja Seppo Oksanen (elokuun vuosikokouksesta asti). Hallituksen jäsenistä uusina siis aloittivat Seppo Oksanen vuosikokouksen jälkeen. Hallitus toimi kaikissa tehtävissään ilman palkkioita. Tilintarkastajina ovat toimineet Teuvo Aaltonen ja Pertti Kärki. Yhdistyksen internet-sivujen päivitystä on hoitanut Kimmo Nieminen ja syksystä 2009 alkaen myös Hannu Häkli.
Hallitus kokoontui 6 kertaa. Vuosikokous pidettiin lauantaina 28. 8. Kiiruun koulun auditoriossa, osoite Kiiruuntie 48. Läsnä oli 22 yhdistyksen henkilöjäsentä ja kaksi yhdistysjäsentä, lisäksi 23 jäsentä oli edustettuna valtakirjalla.
Vuoden 2010 lopussa yhdistykseen kuului 153 henkilöjäsentä ja 13 yhteisöjäsentä (+-0). Vuoden 2010 jäsenmaksu oli 15 € henkilöjäseneltä ja 45 € yhteisöjäseneltä.
Kertomusvuonna yhdistyksen tärkeimmät tulonlähteet olivat jäsenmaksut. Lisäksi Someron kaupunki tuki toimintaa 500 euron yleisavustuksella. Tärkeimmät yksittäiset menoerät liittyivät kuvataidekilpailun ja Someron museon näyttelyn järjestämiseen, Jaatilanjoen onkikilpailuun ja ”Yhteiset jätevedet” –projektin omarahoitusosuuden maksuun. Muutoin menot koostuivat pääosin ilmoitus-, kopiointi-, posti-, internet- ja kirjanpitokuluista.
Sedimentti- ja siitepölytutkimukset Paimionjoella ja Oinasjärvessä Someron vesiensuojeluyhdistys ry käynnisti Paimionjoen sedimenttitutkimukset Pitkäjärvellä ja Åvikinjärvellä maaliskuussa 2009 yhteistyössä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen kanssa jään läpi suoritetuilla näytekairauksilla. Kairauksia olivat tekemässä professori Matti Tikkanen ja yliopistonlehtori Olli Ruthin yhdessä vesiensuojeluyhdistyksen työryhmän pj. Erik Haggrén, varapj. Arto Aalto ja Totti Nuoritalon kanssa. Tilaisuudesta raportoitiin laajasti myös Somero-lehdessä. Sedimenttitutkimusten keskeisenä tavoitteena on saada tutkimustietoa ihmisen toiminnan vaikutuksesta Paimionjoella ja Oinasjärvessä. EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen vesistöjen ”hyvän tilan” tavoitteiden asettaminen puolestaan vaatii tietoa luonnontilaisen veden mukana kulkevasta savihiukkasmäärästä ja fosforikuormituksesta. Ongelmana on kuitenkin ollut vähäinen tietopohja siitä, miten ihmisen toimet ja luonnonolojen muutokset ovat aikojen kuluessa muuttaneet Paimionjoen luonnontilaa. Paimionjoki on erikoisasemassa Itämeren tilan parantamisessa. Kun maatalouden käyttämän keskimääräisen fosforilannoitepanoksen edelleen vähentäminen uhkaa johtaa alentuviin hehtaarisatoihin ja kannattamattomaan tuotantoon, niin keskeiseksi keinoksi Itämeren fosforikuorman vähentämiseksi Paimionjoen valuma-alueella jää veden mukana kulkevan savipitoisen kiintoaineen vähentäminen. Paimionjoen vesi on kuitenkin luontaisesti ollut aina savisameaa, joten keskeiseksi kysymykseksi nousee luonnontilaisen saviainespitoisuuden määrittäminen. On selvää, että Paimionjokilaaksossa on aina kulkeutunut valtavia määriä kiintoaineita, onhan Åvikinjärven näytteenottopaikan kohdalla muinaisen Ancylus-järven peruina noin 70 metrin paksuinen savikerrostuma. Kesällä 2010 valmistuneet Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen alustavat tulokset osoittavat, että ihmisen toimintojen ja ilmaston muutosten aiheuttamat muutokset sedimentaatiossa muodostavat pitkän vuosituhantisen jatkumon erilaisine ominaispiirteineen. Ihmisen toimintojen vaikutukset ovat arkistoituneet pohjasedimentteihin vuosituhansien aikana ”historiankirjaksi ja arkistoksi”, jonka avulla voidaan saada tietoa aina jääkaudesta alkaen. Eri analyysimenetelmillä sedimenteissä säilyneitä ”arkistoja” voidaan avata tutkimuksen tarpeisiin. Paimionjoen järvialtaat ja Oinasjärvi muodostavat tutkimuksellisesti luontevan kokonaisuuden. Alue on samaa asutushistoriallista kokonaisuutta kolmannen Salpausselän ylängön molemmin puolin. Nyt valmistuneet alustavat tulokset osoittavat mm., että viljakasvien (Cereale) siitepölyä on Åvikinjärven pohjasedimenteissä alustavien tulosten mukaan koko näytejakson aikana eli ajanlaskumme alusta lähtien. Näiden alustavien tulosten pohjalta yhdistys anoi jatkorahoitusta lähinnä Paimionjokea koskevalle sedimenttitutkimukselle Maa- ja vesitekniikan Tuki ry:ltä, joka myönsikin vuoden kertomusvuoden lopussa 12000 euron määrärahan jatkotutkimuksia varten. Aiemmin jatkorahoitusta oli menestyksettä anottu Someron kaupungin ympäristölautakunnalta, Koneen Säätiöltä (Paimionjoki ja Oinasjärvi), Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastolta (Oinasjärvi, hakijana Teija Alenius Helsingin yliopiston arkeologian laitokselta, SVY antoi lausunnon hakemuksesta). Oinasjärven sedimenttitutkimukseen on saapunut myös yksi yleisön lahjoitus. Myös Paimionjoki-yhdistys on varautunut tukemaan tarvittaessa esim. sedimenttitutkimuksen tulosten julkistamista. Someron kylätoiminta ja haja-asutusalueiden viemäröinnin edistäminen Someron vesiensuojeluyhdistys lähti mukaan vauhdittamaan haja-asutusalueiden viemäröintiä vuoden 2009 loppupuolella. Jo aiemmin syksyllä 2008 perustetun Someron kylien neuvottelukunnan sihteerinä toimi vesiensuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto. Näin hän on samalla oli Someron vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen yhdyshenkilö kylätoiminnassa. Kokouksessaan 25.9.2009 vesiensuojeluyhdistyksen hallitus perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli vauhdittaa Someron haja-asutusalueiden viemäröintiä laatimalla mm. kirjoitus asiasta Somero-lehteen. Työryhmän jäseniksi valittiin varapj. Arto Aalto (kokoonkutsuja), Mirva Levonmäki ja Totti Nuoritalo. Heti tämän jälkeen 1.10.2009 käynnistyi Someron kyläsuunnitelmat –hanke. Tässä tilanteessa Someron kylien neuvottelukunnan jätevesitoimikunnan vetäjänä toimiva varapuheenjohtaja ArtoAalto esitti ”voimien yhdistämistä” ja kylien jätevesitoimikuntaan tuli mukaan myös Someron vesiensuojeluyhdistyksen työryhmä. ”Vesienhuollon organisointi Paimionjoen vesistöalueella” -seminaarissa ryhmien yhteinen kannanotto luovutettiin Someron kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelälle, joka toimitti sen edelleen kaupunginjohtaja Leo Haltsoselle. Asioiden eteenpäinviemiseksi yhdistyksen hallitus päätti edelleen jatkaa yhteiskokouksiin osallistumista ja seurata tilannetta. Lisäksi yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto oli mukana kyläkiertueilloissa haja-asutusalueiden jätevesiasiantuntijana. Kyläkiertue illat toteutettiin seitsemänä eri kylätilaisuutena ajalla 6.1. – 18.3. . Koollekutsujana toimi Someron kyläsuunnitelmat –leaderhankkeen vetäjä Anne Heino ja varapuheenjohtaja Arto Aalto oli vastaamassa jätevesien käsittelykysymyksiin. Arto Aalto piti Someron kansalaisopistolla 25.3. yleisöluennon haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Lisäksi asiasta järjestettiin talvella 2010 useita kokouksia yhteistyössä kylätoimikunnan ja Someron kyläsuunnitelmat -leaderhankkeen kanssa, mm. Someron palokunnantalolla 19.3. ja Lahden koululla 23.3.Seuraavaksi järjestettiin infotilaisuuksia, mm. 31.3. Someron kyläsuunnitelmat -leaderhankkeen lopputilaisuus toiminnan ja tulosten esittelemiseksi. Someron viemäröintihankkeiden edistämiseksi ja vauhdittaminen valmisteltiin myös mahdollisen kunnallisaloitteen jättämistä. Lopuksi päätettiin lähteä hankkimaan Leader-rahoitusta haja-asutusalueiden jätevesien yhteistoiminnan organisoimiseksi ja asioiden konkreettiseksi eteenpäin viemiseksi. Tämän toteuttamiseksi järjestettiin 13.4. yhteistyöpalaveri Someron kaupungintalolla Leader -rahoituksen hankkimiseksi kylien yhteisviemärien kehittämis- ja neuvontahankkeelle. Someron vesiensuojeluyhdistys oli ehdolle hankkeen rahaliikenteen hoitajaksi, koska Leader-rahoitus edellyttää esim. oikeustoimikelpoista yhdistystä tähän tehtävään. Palaverin yhteydessä kaupunginjohtaja Leo Haltsonen ilmoitti kuitenkin kaupungin hakevan rahoitusta vuoden projektille, joka toteutui sittemmin nimellä ”Yhteiset jätevedet” koordinaattorina Sanna Tikander. Hänen siirryttyään sittemmin kolmivuotisen VELHO-hankkeen projektikoordinaattoriksi tilalle tuli Anna Tuominen. ”Yhteiset jätevedet” -hankkeen rahoitus toteutui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta runsaan vuoden ajaksi Leader-toimintaryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n kautta. Hankkeen tarkoituksena on löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn Somerolla. Hankkeen tukiryhmän aloituskokous pidettiin 24.8. Tukiryhmään vesiensuojeluyhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto sekä lisäksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi elokuun vuosikokouksessa valittu Seppo Oksanen, joka on aktiivisesti toiminut Pitkäjärven kyläviemärin aikaansaamiseksi. Näin vahvistettiin hallituksen osaamista tällä tärkeällä toiminta-alueella Vesiensuojeluyhdistys osallistui ”Yhteiset jätevedet” -hankkeelta EU-hankkeena vaadittavan omavastuun rahoitukseen 250 eurolla. Loppusyksyllä yhdistys oli yhteistyökumppanina mukana kun jätevesineuvonnalle haettiin rahoitusta neuvontaprojektille ”Kimpassa” –hakemuksella. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Aalto oli kesän aikana hajavesialueiden jätevesiasiantuntijana Somerniemen torilla Someron kaupungin uudessa INFO-aitassa ja myös vesiensuojeluyhdistyksen mökillä. Kertomusvuoden aikana Pitkäjärven suunnan viemäriosuuskunnan suunnitelmat olivat edenneet siihen vaiheeseen, että päätettiin kaivaa ensimmäisessä vaiheessa putki kaupungin jätevedenpuhdistamolta Härkälän kautta Rautelaan. Toistaiseksi mukaan on saatu 44 kiinteistöä Härkälästä. Kokonaistavoite Pitkäjärvelle saakka ulottuvassa putkessa on 260 kiinteistöä. Liittymiskustannukset ovat 6000 - 7000 euroa/kiinteistö. Someron esimerkkikosteikkohankkeet ja luentotilaisuus Someron vesiensuojeluyhdistys oli mukana 15.2. järjestämässä yhteistyötilaisuutta Painiojärveen laskevan Mättäänojan maastoon. Palikainen omistaa koko suistoalueen, joten kosteikon organisointi voidaan toteuttaa yhden maanomistajan toimesta. Tilaisuudessa olivat mukana kokoonkutsujana vesiensuojeluyhdistyksen pj. Erik Haggrén, WWF:n kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä, Palikaisista Johannes Gullichsen, Someron kaupungin ympäristösihteeri Timo Klemelä, Paimionjoki-projektin sihteeri Päivi Joki-Heiskala sekä Someron ja Somerniemen MTK:n puheenjohtajat Totti Nuoritalo ja Jorma Lemberg. Katselmuksessa Mättäänojan alue osoittautui hyväksi kohteeksi Someron ensimmäisen kosteikon perustamiseksi ja asiaa päätettiin ryhtyä viemään eteenpäin. Someron kaupungintalolla pidetyssä jatkopalaverissa päätettiin myös järjestää Someron kosteikkopäivä 19.4. vastaavan yhteistyökuvion pohjalta. Vesiensuojeluyhdistys oli mukana MTK:n järjestämässä tilaisuudessa ”Tartu tilaisuuteen – hae ympäristötukea” Somerolla 4.3. Siellä yhdistyksen mielenkiinnon kohteena oli erityisesti Paimionjokeen laskevan Ruokjoen alueelle mahdollisesti perustettavan yhteishankkeen edellyttämät järjestelyt. Mukana oli myös paikallisten metsästysseurojen edustajia. Vesiensuojeluyhdistys oli 19.4. organisoimassa ”Kosteikkoiltaa Somerolla” Kiiruun auditoriossa yhteistyökumppaneina ”Vesienhoidon organisoiminen ja aktivoiminen Paimionjoen vesistöalueella” –hanke (pääjärjestäjä), WWF, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja Metsästäjäin Keskusjärjestö. Kosteikkoilta oli järjestetty samalla periaatteella kuin vesiensuojeluyhdistyksen aiemmin yhteistoiminnassa Someron kansalaisopistolla järjestämät luennot. Nyt yhdistys oli päävastuussa riistakosteikkojen erityiskysymysten luento-osuuden järjestelyistä. Luento-ohjelma kattoi keskeiset kosteikkojen suunnitteluun ja perustamiseen liittyvät aihepiirit seuraavasti: Elina Erkkilä, WWF: Kosteikot maatalousalueilla: suunnittelu, rakentaminen, rahoitus Mikko Alhainen, Metsästäjäin Keskusjärjestö: Riistakosteikkojen erityiskysymykset Irma Kemppainen, Aurajokisäätiö: Maatalouden erityisympäristötuki kosteikkojen rahoituksessa Satu Juntunen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Yhdistysten mahdollisuudet saada kosteikkotukea Somerniemen kesätori Somerniemen kesätorin infopisteen päivystysluonteiset tilaisuuksista vastasi pääosin varapj. Arto Aalto. Kesäkuussa torilla valmistui myös Someron kaupungin infopiste, jonka ensimmäisen päivän ohjelmasta 12.6. vesiensuojeluyhdistys vastasi yhteistyössä kaupungin kanssa. Paikalla oli limnologi Päivi Joki-Heiskala keskustelemassa ja vastaamassa kysymyksiin koskien Someron järvien hoitoa ja kunnostusta. Varapuheenjohtaja Arto Aalto oli yhdeksänä päivänä Somerniemen kesätorilla pääasiassa Someron kaupungin INFO-aitalla haja-asutusalueiden jätevesiasiantuntijana, mutta hoiti samalla myös vesiensuojeluyhdistyksen ”Punaista mökkiä” ja sen esitejakelua. Toripäivystykset tapahtumia oli mm. 19.6. Tontti- ja asuntohankintapäivä, 10.7. Kylien päivä INFO-aitalla, 17.7. Someron Omakotiyhdistyksen päivä, 7.8. Toinen tontti- ja asukashankintapäivä, 21.8. " Yhteiset jätevedet" hankkeen informaatio. " Yhteiset jätevedet" hankkeen edistymisen tiedottamisesta vastasi varapuheenjohtaja Arto Aalto. Mukana olivat myös projektikoordinaattorina vuoden loppuun asti toiminut Sanna Tikander. 24.8 järjestettiin vielä kolmas tontti- ja asukashankintapäivä Someron vesistöt -yhteisnäyttely Someron Museolla
Someron vesistöt -yhteisnäyttelyn teemana oli ”Someron vesistöt aikojen saatossa ja nykyiset haasteet vesienhoidossa”. Lisäksi näyttelyssä oli esillä Someron vesiensuojeluyhdistyksen Kiiruun koululla järjestämän kuvataidekilpailun voittajatyöt Someron vesiensuojeluyhdistys järjesti Someron museolla koko kesän kestäneen näyttelyn yhdessä Somero-seuran ja Someron kalastusalueen kanssa. Näyttelyn järjestelyistä vastasivat puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. Näyttelyn pystytykseen osallistuivat yhteistyökumppaneista Sanna Tikander ja Jorma Lemberg sekä museoasiantuntijana Voitto Ollonqvist. Näyttelyn avajaistilaisuus järjestettiin 29.5. osana Soimeron kulttuuripäivien avajaistapahtumia. Avajaisissa esiteltiin ja palkittiin myös Vesiensuojeluyhdistyksen kuvataidekilpailun voittajatyöt Someron museo ja Somero-Seura olivat myös valmiita ottamaan vastaan lahjoituksia, jos joku halusi varmistaa hallussaan olevan tärkeän aineiston säilymisen tuleville sukupolville. Onkikilpailu Jaatilanjoella Someron vesiensuojeluyhdistys järjesti sunnuntaina 20.6.onkikilpailun Jaatilanjoella yhteistyössä Someron Urheilukalastajat ry:n kilpailujärjestäjien, Someron kalastusalueen ja Somero-Seura ry:n kanssa. Kokoontuminen oli Leather Heavenin kohdalla parkkialueella ja Torppamuseon rannassa. Someron MTK:n edessä oli tarjolla kahvia, pullaa ja makkaraa osallistujille ja kilpailuyleisölle. Kilpailun saaliskalat punnittiin ja kaikkien kalojen painot kirjattiin muistiin. Tästä pienimuotoisen kalastonäytteen ja ”kalastotutkimuksen” osuudesta vastasivat Someron vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén varapuheenjohtaja Arto Aalto. Kilpailun mittaustuloksissa kiinnittää huomiota pasurin ylivoimaisen suuri osuus Jaatilanjoen saaliskaloista. Yli puolet 475 saaliskalasta oli pasureita, joita saatiin yhteensä 263 kappaletta. Myös saaliskalojen kokonaispainon mukaan tarkasteltuna pasurin osuus oli suurin, lähes puolet eli 8,49 kiloa 18,09 kilosta. Pasurin suuri osuus on mielenkiintoinen tulos, mutta tarvitaan vielä tarkempaa selvitystä sen todellisesta osuudesta Jaatilanjoen kalalajistossa. Kirjallisuuden mukaan pasurin kutuaika on kesäkuussa, mikä on voinut johtaa lajin yliedustukseen saaliskaloissa.
Yhdistys toimii tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten ym toimijoiden kanssa. 9.2. Challenge for a Healthier See –seminaari Helsingin kaupungintalolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 10.2. Paimionjoki-työryhmän 2. kokous. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksen hallituksesta varapuheenjohtaja Arto Aalto sekä Totti Nuoritalo myös Someron MTK:n puheenjohtajana. Arto Aalto jätti kokoukselle puheenjohtaja Erik Haggrénin laatiman muistion. 16.2. Pro Saaristomeri –hankkeen vuosikokous ja ”Maatalouden vesiensuojelun tulevaisuus” –seminaari Turussa. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 19.2. Someron kaupungin maakäytön osaston järjestämä kaavailta 19.2.2010 yhdistyksille. Esillä olleista 5 kaavoista oli pyydetty lausunnot 31.3. mennessä. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 4.3. MTK:n järjestämä ”Tartu tilaisuuteen – hae ympäristötukea” koskien mm. kosteikkoja ilta. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja Totti Nuoritalo. 19.3. Someron vesiensuojeluyhdistys ry:n viemäröintihanketyöryhmän ja Someron kylien neuvottelukunnan jätevesitoimikunnan yhteinen kokous Someron Palokunnantalolla Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto sekä Totti Nuoritalo. 23.3. Someron kyläsuunnitelmat -leaderhankkeen työryhmän kokous Lahden koululla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 31.3. Someron kyläsuunnitelmat -leaderhankkeen lopputilaisuus Someron kaupungintalolla toiminnan ja tulosten esittelemiseksi. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto, joka oli paikalla vastaamassa myös haja-asutusalueiden jätevesikysymyksiin. 9.4. Pro Saaristomeri Aurajoki-Paimionjoki –ryhmän 7. kokous Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 13.4. Yhteistyöpalaveri Someron kaupungintalolla haja-asutusalueiden jätevesien yhteistoiminnan organisoimiseksi ja asioiden konkreettiseksi eteenpäin viemiseksi päätettiin Leader-rahoituksen avulla. Tilaisuuden päätteeksi kaupunginjohtaja Leo Haltsonen ilmoitti kaupungin hakevan rahoitusta vuoden projektille, joka toteutui sittemmin nimellä ”Yhteiset jätevedet”. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. 12.5.Paimionjoki-yhdistyksen perustamistilaisuus Someron kaupungintalolla. Vesiensuojeluyhdistystä edustivat perustamiskirjan allekirjoittajina puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. 27.5. Someron kaupungin järjestämään Vesihuollon kehittämissuunnitelman info-tilaisuuteen osallistui varapuheenjohtaja Arto Aalto. 21.5. Someron kaupungin maankäytön osaston järjestämä kaavailta. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto. 15.6. Paimionjoki-yhdistyksen hallituksen kokous. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén. 30.7. ”Vesienhoidon organisoiminen ja aktivoiminen Paimionjoen vesistöalueella” loppuseminaari Poikkipuoliaisella. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksen hallituksesta puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto 24.8. ”Yhteiset jätevedet” - hankkeen tukiryhmän kokous. Tilaisuuteen osallistuivat yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto 3.9. ”Yhteiset jätevedet” - hankkeen yleisötilaisuus Kiiruun koululla, missä jätevesien käsittelykysymyksiin oli vastaamassa varapuheenjohtaja Arto Aalto 9.9. Itämerihaasteen seminaari Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén 14.9. Paimionjoki-yhdistyksen hallituksen kokous Kosken kunnan talolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto. 29.9. Paimionjoki-yhdistyksen teemaryhmien käynnistämiskokous Someron kaupunginvaltuustosali. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto. 27.10 Paimionjoki-yhdistyksen syyskokous Someron kaupungintalolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén 27.10. ”Yhteiset jätevedet” - hankkeen osuuskunta-ilta Kiiruun koululla, missä jätevesien käsittelykysymyksiin oli vastaamassa varapuheenjohtaja Arto Aalto 1.11. Paimionjoki-yhdistyksen jätevesityöryhmä Kosken kunnan talolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä Seppo Oksanen. 2.11. Paimionjoki-yhdistyksen vesistökunnostustyöryhmä Paimion kaupungintalolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. 9.12. Paimionjoki-yhdistyksen virkistyskäyttöryhmä Tarvasjoen Hyvinvointikeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto. 10.12. Paimionjoki-yhdistyksen jätevesityöryhmä Paimion kaupungintalolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä Seppo Oksanen. 15.12. Paimionjoki-yhdistyksen vesistökunnostustyöryhmä Kosken kunnantalolla. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. ja Totti Nuoritalo (myös Someron MTK:n puheenjohtajana). 17.12. ”Yhteiset jätevedet” –hankkeen tukiryhmän kokous. Tilaisuuteen osallistui yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto Yhdistyksestä varapuheenjohtaja Arto Aalto oli mukana asiantuntijana "Yhteiset jätevedet" –hankkeen jätevesi-illat 12.10.2010 Kerkolassa, 27.10. 2010 Osuuskuntatilaisuus Kiiruun koulun auditoriassa, 25.11.2010 Osuuskuntatilaisuus ”Pitkäjärven suunta” Kiiruun koulun auditoriassa
Uuteen vuosikirjaan on saatu kaksi artikkelia. Vuosikirja on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2011. Ilmestymisajankohta olisi kevät 2012 joka on Someron vesiensuojeluyhdistys ry:n 15. toimintavuosi. Yhdistyksen toimintakertomukset siirretään myös yhdistyksen kotisivuille, jolloin jäsenet voivat niiden avulla seurata yhdistyksen toimintaa.
Paimionjoki-hanke ja Paimionjoki-yhdistyksen perustaminen Someron kaupungin voimin elokuussa 2009 käynnistetty vuoden kestävä Leader-hanke ”Vesienhoidon aktivointi ja organisoiminen Paimionjoen vesistöalueella” johti toivottuun lopputulemaan, jonka myötä monivuotinen Paimionjoki-hanke eteni kertomusvuonna vihdoinkin niin pitkälle, että Paimionjoki-yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 12.5.2010. Someron vesiensuojeluyhdistys ry oli paikalla perustajajäsenenä.Yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén valittiin yhdistyksen hallitukseen ja varapuheenjohtaja Arto Aalto hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen Yhdistyksen perustajäseneksi tuli kuusi kuntaa, joiden jäsenmaksuosuus on 50000 euroa. Lisäksi perustajajäseniksi tuli yhdistyksiä, joiden maksuosuus on 100 euroa. Paimionjoki-yhdistyksen ensimmäisen vaiheen toiminta on käytännössä organisoitu ”Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen” - nimisen 1.9.2010 alkaneen EAKR-hankkeen ja sen rahoituksen kautta. Tämä Someron kaupungin vuoden kestävä hanke saa rahoitusta EU:n Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Varsinais-Suomen liiton kautta. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 65 740 €, joista omarahoitusosuus (15 %) katetaan Paimionjoki-yhdistyksen jäsenmaksutuloista. Hankkeen tarkoituksena on käynnistää toukokuussa 2010 perustetun Paimionjoki-yhdistyksen työ vesistön kunnostamiseksi. Hanke toimii Paimionjoki-yhdistyksen toiminta-alueella eli niillä Someron, Koski Tl:n, Pöytyän, Marttilan, Tarvasjoen ja Paimion alueilla, jotka kuuluvat Paimionjoen vesistöalueeseen. Siten myös Paimionjoen vesistöalueella sijaitseva metsäjärvet kuuluvat hankkeeseen. Hankkeen avulla on palkattu projektikoordinaattori Päivi-Joki-Heiskala, jonka ensimmäisenä tehtävänä on kehittämissuunnitelman laatiminen Paimionjoen vesistöalueelle. Tämän aikataulutetun kehittämissuunnitelman perusteella pyritään käynnistämään hankkeita, joiden tarkoituksena on etenkin vesistön vedenlaadun ja ekologisen tilan parantaminen, kala- ja raputaloutta koskevien toimenpiteiden edistäminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen. Hankkeen avulla aikaan saatavan toiminnan tavoitteena on pitkällä ajanjaksolla Itämereen kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen. Hankkeen käytännön toiminta perustuu suureksi osaksi neljään teemaryhmään, joiden työskentelystä vastaavat pääosin jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Teemaryhmiin osallistuu Someron vesiensuojeluyhdistyksen ja muiden yhdistyksen somerolaisten yhteistyökumppanien edustajia seuraavasti (pl. kaupungin edustajat): 1. Maatalousryhmä (maatalouden vesistökuormitus, maisemanhoito, luonnon monimuotoisuus) Matti Torkkomäki, Totti Nuoritalo 2. Jätevesiryhmä (haja- ja loma-asutuksen sekä taajamien kuormitus). Seppo Oksanen 3. Vesistökunnostusryhmä (säännöstelykäytäntöjen kehittämien ja haittavaikutusten vähentäminen, järvikunnostukset, kalaston ja rapukantojen kehittäminen, kalastus) Erik Haggrén, Totti Nuoritalo, MTK-Somero, Jorma Lemberg (MTK-Somerniemi, Someron kalastusalue), Johannes Gullichsen (Painion hoitoalue), Seppo Oksanen 4. Virkistysryhmä (retkeily, melonta, veneily ja matkailu; rakennettu ympäristö) Arto Aalto Salon kaupungin vedenotto Vuosikausia jatkunut kiistanalainen Salon kaupungin ym. vedenottoasia Someron Kalattomannotkossa ja Kiikalan Kaskistonnummella oli kertomusvuonna edennyt Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa laatiman vedenoton vaikutusten tarkkailusuunnitelman hyväksymisvaiheeseen. Someron kaupunki päätti valittaa päätöksestä samoin kuin Someron Vesiensuojeluyhdistyskin. 9.4.2010 Someron Vesiensuojeluyhdistys ry:n jätti valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä 10.3.2010, joka puolestaan koski Lounais-Suomen ympäristöviraston päätöstä Someron Kalattomannotkon ja Kiikalan Kaskistonnummen vedenoton vaikutusten tarkkailusuunnitelman hyväksymistä. Myös Someron kaupungin ympäristölautakunta ja Someron Vesiensuojeluyhdistys ry:n hallituksen jäsen Kalle Alhoranta jättivät omat valituksensa. Kesän 2009 aikana Salon kaupungin vedenoton kerrottiin mm. Salon Seudun Sanomissa alkaneen ilman että asiasta olisi asianmukaisesti tiedotettu Someron kaupungille. Vedenotto jouduttiin kuitenkin loppusyksyllä 2009 keskeyttämään käytännössä olemattomien kasvillisuusselvitysten vuoksi eli kuten Someron ympäristölautakunta omassa KHO:lle tekemässään huhtikuussa 2010 totesi: Kasvillisuusselvitykset oli tarkkailuohjelman mukaisesti määrä tehdä kesällä 2007 heinä-elokuussa ja toistaa vuosina 2009 ja 2011. Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 2.12.2009 pidetyssä kokouksessa ilmeni, että kasvillisuusselvitykset olivat käytännöllisesti katsoen tekemättä. Tämä johti vedenoton keskeyttämiseen viimeistään 31.1.2010. Kun asianmukaiset kasvillisuusselvitykset oli tehty vedenotto alkoi uudelleen 25.11.2010. Nykyinen vedenottolupa on voimassa vuoteen 2012 asti, joten uusi lupa-anomus tulee pian ajankohtaiseksi sekin. Metsäjärvet Kertomusvuoden aikana perustettiin Paimionjoki-yhdistys, jonka toimialueeseen kuuluvat myös sen valuma-alueen metsäjärvet. Kun Paimionjoki-hanke lähtenyt liikkeelle vuonna 2009 Someron kaupungin johtamana Leader-hankkeena, osallistui yhdistys yhteistyössä hankekoordinaattori Päivi Joki Heiskalan kanssa uusien järviyhdistysten perustamisen edistämistyöhön sekä metsäjärvien ja niiden eri hankkeiden neuvontaan ja suunnitteluun. Järvikohtaisten hoitoyhdistämisen perustaminen on aiheuttanut sen, että metsäjärvien hoitotyön toteuttaminen siirtyy yhä selvemmin paikallisille järvien hoitoyhdistyksille. Tämän toiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi laadittiin Someron kaupungin ”Vesienhoidon aktivointi ja organisoiminen Paimionjoen vesistöalueella”- hankkeen yhteydessä kesällä 2010 ehdotus uudeksi Leader-hankkeeksi ”Järven hoitosuunnitelmasta hoitotyöhön”. Paimionjoki-yhdistyksen toiminnan käytännön työ on organisoitu ”Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen” –hankkeen kautta. Sen teemaryhmissä on mukana kohta teemaryhmät 2.2. Järvikunnostukset, 2.2.2 Metsäjärvien kunnostus. Sen tarkoituksena on: ”autetaan suojeluyhdistysten ja osakaskuntien järvienhoitotyötä, yhteistyö ELY:n VELHO-hankkeen kankssa”. VELHO-hankkeen toiminta alkoi vuonna 2011. . Metsäjärvien kunnostushankkeen vaihtoehdoksi on kuitenkin sittemmin noussut Paimonjoki-yhdistyksessä jätevesihanke, joka alkaisi ”Yhteiset jätevedet”- hankkeen jälkeen ja suuntautuu Paimionjoen vesistöön Somerolta alkaen aina sen alajuoksulle Paimioon asti. Somerniemen kesätorilla Someron vesiensuojeluyhdistys oli mukana järjestetämässä Someron kaupungin uuden INFO-lavan ensimmäistä tilaisuutta, joka oli luonteeltaan myös metsäjärviä koskeva valistustilaisuus asiantuntijana on Päivi Joki-Heiskala. Tilaisuudessa kerättiin myös tilaisuuteen osallistuneiden mielipiteitä ja näkemyksiä kyselylomakkeen ”MITEN ”OMAT VEDET” PAREMMAKSI ?” avulla. Someron jätevedenpuhdistamon jatkolupa Someron jätevedenpuhdistamon jatkolupa-asioissa ei tapahtunut uutta enää kertomusvuoden aikana. Vesiensuojelun kannalta keskeinen kysymys on kuitenkin edelleen puhdistamattoman jäteveden pääsy ylivuotoina Kirkkojärveen ja sen aiheuttamat ongelmat Paimionjoen vesistössä. Someron jätevedenpuhdistamon lupa-asiassa saatiin siis Vaasan hallinto-oikeuden päätös. Siitä ei yhdistys ei enää valittanut KHO:hon, koska yhdistyksen näkökannat oli jo otettu pääosin huomioon Someron kaupungin jätevedenpuhdistustoimintaa kehitettäessä. Toisaalta myös suunnitellut puhdistamon parantamistoimet olisivat uhanneet viivästyä ympäristölupaviranomaisen mielestä kohtuuttomasti ja haitallisesti, jos valitusprosessi olisi jatkunut vielä pitkään. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella Yhdistys jätti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoitosuunnitelmaehdotukseen pyydetyn kuulemiskannanoton 29.4.2009. Kannanoton laativat yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. EU:n koordinoima suunnitelma valmistui ja hyväksyttiin 10.12.2009. Se on tällä hetkellä alueen vesienhoitotöiden keskeinen toiminnan lähtökohta mm. Paimiojoki-yhdistyksessä. Itämeri-haaste Someron vesiensuojeluyhdistys ry liittyi kertomusvuonna Helsingin ja Turun kaupunkien käynnistämän Itämeri-haasteen jäseneksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggrén toimii yhdyshenkilönä. Itämeri-haasteen tilaisuus 9.2. Challenge for a Healthier See –seminaari järjestettiin Helsingin kaupungintalolla ja 9.9. Itämerihaasteen seminaari Helsingissä. Tilaisuuksiin osallistui yhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén. Puheenjohtaja Erik Haggrén oli marraskuussa tutustumismatkalla Ruotsissa Tukholman seudulle perehtyen Tukholman saariston vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan. Siellä rannikolle ja saaristoon sijoitettu havaintoverkosto on hyvä. Keskustelujen myötä todettiin myös, että yhteistyötä kannattaisi tiivistää, jotta tulokset saataisiin keskenään vertailukelpoisiksi. Mielenkiintoista tietoa tuli esille myös juomaveden otosta. Tukholma ottaa vetensä Mälärista, Uppsalassa tehdään tekopohjavettä. Someron Kulttuuri ry:n jäsenyys Someron vesiensuojeluyhdistys ry liittyi kertomusvuonna Someron Kulttuuri ry:n jäseneksi. Yhteyshenkilöksi ja yhdistyksen edustajaksi Someron Kulttuuri ry:n tilaisuuksissa on toiminut Timo Alanen.
Yhdistyksen kotisivut Yhdistyksen hallituksen syyskuun kokouksessa perustettiin työryhmä yhdistyksen kotisivujen uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Siihen nimettiin varapj.Arto Aalto (kokoonkutsuja) ja muiksi jäseniksi Timo Alanen ja Hannu Häkli. Kokouksessa päätettiin myös pitää yhdistyksellä edelleen omat kotisivut ja linkittää ne jatkossa Someron Kulttuuri ry:n sivustoon. Yhdistyksen vuosikokouksessa toivottiin myös juhlavuosikirjan artikkelien julkaisua yhdistyksen kotisivuilla. Puheenjohtaja totesi kaikkien artikkelien internet-julkistamisen olevan mahdollista vasta kun kaikkien kirjoitusten tekijänoikeuskysymysten tilanne on saatu varmistettua mieluiten kirjallisena.
Koululaisten kuvataidekilpailu Yhdistyksen hallituksen syyskuun kokouksessa 2009 päätettiin koululaisten kuvataidekilpailun järjestelyistä. Lähtökohtana oli antaa lehtori Heljä Horilalle ”vapaat kädet” asian organisoimiseksi. Asian edetessä marraskuun kokouksessa päätettiin, että Mari Pentti-Tuomisto toimii yhdistyksen yhteyshenkilönä ja että hän ottaa yhteyden Someron kaupungin puolesta asiasta vastaavaan Laila Mäkelään kilpailun aikaansaamiseksi. Sivistysjohtaja Laila Mäkelän päätöksellä kuvataidekilpailu otettiin Someron koulujen opetusohjelmaan. Palkintorahoja oli jo aiemmin varattu 250 euroa ja summa jaettiin toteutuneen sarjajaon perusteella. Kilpailun koululla järjestivät kuvataideopettajat Helje Horila ja Anne Turkulainen. Siihen osallistui 30 peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilasta ja 10 lukion oppilasta. Töiden arviointitapahtuma järjestettiin 3.5. Palkintoraatiin kuuluivat Someron vesiensuojeluyhdistyksestä puheenjohtaja Erik Haggrén ja varapuheenjohtaja Arto Aalto. Someron kaupungin edustajina toimivat sivistystoimenjohtaja Laila Mäkelä, rehtori Janne Aaltonen ja rehtori Jari Timonen sekä ympäristösihteeri Timo Klemelä. Taideasiantuntijoina olivat kuvataideopettajat, emeritus: Sirkku Kurkikangas ja Aila Talonen sekä kuvataiteilija Antero Kare Helsingistä. Kilpailun 1. palkinnon 120 euroa sai Julia Lindeman 8C puuvärityöstään ”…kuin suojelevat kädet”. Lukion oppilas Maria Suomi KU 3 sai toisen palkinnon liituvärityöstään ”Iloinen pisara” toisen palkinnon ja 3. palkinnon sai Linda Launonen 9A puuvärityöstään ”Merenneito”. Kuvataidekilpailun voittajatöiden palkintojenjako järjestettiin Someron museolla 29.5 Someron vesistöt –yhteisnäyttelyn avajaisissa. Näyttelyn teemana oli ”Someron vesistöt aikojen saatossa ja nykyiset haasteet vesienhoidossa”. Näyttelyssä oli esillä myös Someron vesiensuojeluyhdistyksen Kiiruun koululla järjestämän kuvataidekilpailun voittajatyöt. Näyttelyn jälkeen voittaneet työt on kuvattiin. Ne on tarkoitus julkaista seuraavassa Vuosikirjassa. Jäsenkirjeet Jäsenkirje lähetettiin ennen vuosikokousta 2010. Jäsenkirjeiden lähettäminen on osoittautunut kalliiksi tavaksi pitää yhteyttä jäseniin, jonka vuoksi sähköpostitiedottamista pyritään kehittämään.
|
||